"Tunnemmeko toisemme?"
Nämä sanat kuiskivat minulle korvaan usein, niin iltaisin kuin päivisinkin. En tiedä kenelle se ääni kuuluu, tai mistä se tulee. Mutta jos kuuntelen hetken sydäntäni tunnistan äänessä jotain tärkeää ja rakasta. Samalla kun tuo kysymys kietoo minua seittiinsä, yritän löytää sisältäni äänen lähdettä.
Ehkä tunnemme toisemme jostain hyvin kaukaa, ehkä tunnemme toisemme jostain hyvin läheltä tai ehkä tunnemme toisemme tässä samassa kehossa. Entä jos olemme kaksi eri persoonaa tai sielua? Vaikka joskus saisimme tuon asian selville, saattaisi se tuhota jomman kumman meistä. Tai kenties muutumme yhdeksi kokonaiseksi tai löydämme lisää eri ääniä.
Yhdessäkin yössä voisimme kadottaa toisemme, vaikka kuinka asuisimme samassa vankilassa. Meidän tunteemme ja mielemme ovat sidoksissa toisiinsa, vaikka ehkemme sitä huomioisi. Meidän tulevaisuus johtunee meistä, meidän sieluista, mielistä ja tunteista. Me olemme kietoutuneet yhteen.
"Kyllä tunnemme toisemme jostain."
~Hanashi~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti